Olen ollut tänään harvinaisen äkäinen, mutta koska olen sisäistänyt yhteiskuntamme normit mielestäni melko hyvin, en tietenkään osoittanut tuota kiukkua muille kuin puhelimessa omalle sulhaselle. Hän oli aika hyvin juonessa mukana; keksittiin mahdollisimman pahoja tapoja haukkua toisiamme. Puhuttiin pitkään ja molemmat melko vihaisina aluksi, lopulta oltiin ihan kesyjä ja nauravaisia.

Mielialasta saa puhua. Minulla on ollut jonkin aikaa melko yleisapaattinen mieli, mutta luulen sen johtuvan keväästä. Kevät tulee minulle vähän liiankin keikkuen. Olen väsynyt, ruokahalu mennyttä, surullinen, ponneton. Ei yhtään auta, että mahdollisimman moni kurssin lopputyö ja viimeinen tentti pitää saada tehdyksi. Tänään päätin mennä vihdoinkin ruokakauppaan, mutta käännyin kannoillani ovella; ei tehnyt mieli mitään ruokaa eikä mennä koko kauppaan. Kävelin korttelin ympäri ja päätin mennä sisälle. Ostin Elle-lehden ja hammastahnaa. Menin kotiin lukemaan lehteä ja ehkä tunnin kuluttua uudestaan kauppaan, vähän paremmalla menestyksellä. Ei kaupassa käyminen minulle yleensä näin tunneasia ole!

Tänään olen jättänyt lukematta huomiseen tenttiin ja saanut hyvin vähän tehtyä harjoittelustani lausuntoa ja muuta. Nyt illalla alkaa jo tuntua siltä, että tunnelin päässä on saatu lamppu vaihdettua ja aion mennä sitä katsomaan, vaikka olin jo päättänyt jäädä piiloon hämärään. Ehkä pääsen sittenkin huomisen tentin läpi, ehdinhän lukea vielä hiukan aamulla. Harjoitteluohjaajakin lähetti juuri viestin, että voisin tulla käymään huomenna hänen vastaanotollaan, niin katsotaan sitä lausuntoa yhdessä.

Mainokset