En juuri koskaan lue tuoreita myyntimenestyskirjoja. On ehkä vähän noloa myöntää, mutta en ole lukenut edes ainuttakaan Sofi Oksasen teosta. Stephenie Meyerin kirjat ovat minulle täysin tuntemattomia. Zadie Smithiin olen sentään hieman tutustunut. Rakastan monia nobelistien teoksia. Sellaisia uskomattomia kirjailijoita kuin Gabriel Carcia Marquez, John Steinbeck, André Brink (ollut tosin vain kolmesti ehdolla Nobelin saajaksi) tai Arundhati Roy (joka ei tosin ole saanut Nobelia, ainakaan vielä). Välillä luen myös kepeää ja viihdyttävää ”roskakirjallisuutta”, josta en osaa kylläkään sanoa yhtään mainitsemisen arvoista teosta.

 kuva: otava.fi

Koska en ole kirjallisuuden suhteen oikein ajan tasalla, olen vasta vähän aikaa sitten tutustunut Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -kirjoihin. Kirjat ovat kepeitä ja nopealukuisia. Kieli ei ole läheskään yhtä vaikuttavaa kuin vaikkapa Arundhati Roylla. Silti näitä kirjoja ei mielestäni voi parhaalla (tai huonoimmalla) tahdollakaan sanoa roskakirjallisuudeksi. Kirjat ovat todella ilahduttavia ja lohduttavia ja varmasti mieleen sekä kirjallisuuden harrastajille että vähän lukeville. Suosittelen synkkiin syys- ja talvi-iltoihin! (Myös erinomainen joululahjaidea vaikkapa äidille. Kirjat ovat mielestäni hyvin sovinnaisia, eivät lainkaan shokeeraavia niinkuin monet uudet kirjat ovat.)
Mainokset