Jostain syystä vauva nukkuu katkottomimmat päiväunensa isänsä peiton mutkassa. Tuo isä itse on palannut töihin isyyslomalta ja olemme pienen kanssa ensimmäistä päivää kahdestaan. Vauva on ihmeellinen ja sen hoito tuntuu työläältä, kun on asunut viimeiset neljä vuotta pelkkien aikuisten kanssa ja huolehtinut lähinnä itsestään. Silti en vaihtaisi pois sitäkään aamuyön hetkeä kun vauva itkee ja mieskin on valvonut sen kanssa jo ihan liian monta tuntia ja ansaitsee välillä pätkän unta korvatulpat korvissa.
Minä istun vain hämmentyneenä tietokoneella, vaikka järkevämpiäkin asioita voisi tehdä. Se nukkuu taas sikeästi, ihan kuin ei joka päivä nukkuisi.
Mainokset