Eräänä päivänä eli vappuna pudotimme tyttäreni kanssa tietokoneeni yhteistuumin lattialle. Se hajosi. Olen ollut onnellinen ilman konetta, mutta onneksi miehen ystävällinen työnantaja antaa minun vähän lainata omaansa. Tekisi mieleni sanoa, etten enää koskaan osta itselleni tietokonetta, mutta niin se vain taitaa olla edessä, koska tätä työsuhdekonetta ei ole varsinaisesti suunnattu minulle. Tarkoituksena on ostaa miehen kanssa yhteinen kone eikä minulla ole aavistustakaan, mitä siltä haluan. Edellisestä koneen ostosta on viitisen vuotta aikaa ja silloin jopa vertailin vaihtoehtoja, mutta luulen, että nykyisin halvinkin markkinoilla oleva malli täyttää reippaasti kaikki vaatimukseni.

Mutta silti, olisiko fiksumpaa vain ostaa polkupyörä? Olen nykyään niin kamalan nuuka, että molempien ostaminen tuntuisi kamalalta tuhlaukselta. Ajattelen aina vain unelma-asuntoani ja jokaikinen penninjeni, jonka saan säästymään, edesauttaa tuon unelman toteutumista. Olkoonkin, että sadat eurot viuhuvat asunnonostossa silmissä melkoisesti vikkelämmin kuin pyöräkaupoilla.

(Mutta mistä löydän hienon pyöräilykypärän tytölle, jonka päänympärys on vaatimattomat 44 senttimetriä?!)

Mainokset